Osakeyhtiön voitonjaon verotus – yhteen, kahteen vai peräti useaan kertaan!

Yrittäjä – lue tämä jos olet jakamassa voittoa ulos yhtiöstäsi tai olet myymässä yhtiötäsi

Osakeyhtiön voitonjaon verotuksessa tulee usein verokeskustelussa esiin kysymys kahdenkertaisesta verotuksesta. Joskus, varsinkin kansainvälisessä tilanteessa, eteen saattaa tulla kolmenkertainen – tai jopa vielä useamman kertainen verotus. Eli samasta tulosta menee veroa moneen kertaan. Silloin jos maksaja on sama, tämä luo ongelman.

Yrityksen voitonjakoa voidaan tehdä useassa muodossa, useimmiten ajatellaan joko tavallista osingonjakoa tai sitten luovutusvoittoa. Tässä blogiartikkelissani keskityn luovutusvoiton verotuksen näkökulmaan.

Luovutusvoitto

Luovutusvoiton tapauksessa yhtiö saattaa
1) lunastaa osakkailta näiden omia osakkeita; tai
2) yhtiö myydään kokonaan tai osittain, jolloin osakas saa osakkeiden myynnistä luovutusvoittoa.

Pienosakeyhtiön ja sen henkilöomistajan kaksinkertaisen (kahdenkertaisen) verotuksen ongelma on usein esillä puhuttaessa luovutusvoiton verovapausperusteista. Osakeyhtiön osakas voi realisoida yhtiöön kasautunutta tuloa (verottamatonta tai verotettua) ilman osingonjakoa tai muuta juoksevaa voitonjakoa myymällä osakkeensa joko osittain tai kokonaan. Eli kasataan varoja ja jossakin vaiheessa myydään.

Yhtiön luovuttamiseen rinnastuu osakkaan verotuksessa myös yhtiön purkaminen ja jako-osan saantiin yhtiöstä. Jakamatonta voittoa ei ole pakko jakaa. Osinkoa ei ole pakko jakaa. Siltä osin kuin voitto jää yhtiöön, se nostaa osakkeiden arvoa ja kasvattaa yhtiön nettovarallisuuspohjaa ja yhtiön osakkeista ehkä myöhemmin saatavaa luovutusvoittoa. Jättämällä varoja yhtiöön se kasvattaa suunnitelmissa olevaa myyntihintaa. Yhtiö voi sijoittaa varoja miten se haluaa.

Yhtiöön jätetty euro kasvattaa osakkeen hintaa – onko tässä ongelma?

Miten paljon yhtiöön jätetty euro kasvattaa osakkeen hintaa? Maksimissaan yhtiön osakkeen arvo nousee koko yhtiöön jätetyllä voitolla. Minimissään arvonnousu heijastaa yhtiöön jätetyn nettovoiton ja odotetun, tulevaisuudessa realisoituvan voitonjakoveron (osinkoveron) erotusta. Hintavaikutus voi periaatteessa olla välillä 0 – 100 prosenttia.

Kaksinkertainen verotus osakeluovutustilanteessa

Osakeluovutusvoitto koostuu yleensä ainakin osaksi yhtiöön keräytyneistä verotetuista voitoista. Tältä osin luovutusvoittoverotus (tai osinkoveron maksu) on toiseen kertaan verottamista.

Havainnollistava laskuesimerkki

Jos osakkeita omistavalla henkilölle tulee osakemyynnissä esimerkiksi 1000 euroa nimellistä luovutusvoittoa, josta menee vielä luovutusvoittovero 300/340 euroa, jää omistajan netoksi 700/660 euroa. Tämä nettovoitto heijastaa sitä, että osakeyhtiö on pidättynyt osingonjaosta ja investoinut itseensä omistajan tulot. Näin ollen 1000 euron nimellinen luovutusvoitto ennen omistajan veroa on tosiasiassa oikeastaan syntynyt 1250 euron bruttovoitosta, josta siis 250 euroa on osakeyhtiöveroa (20 % verokannalla). Yhtiöveroa omistaja ei saa laskea hyväkseen hyvityksenä luovutusvoittoverosta.

Yrittäjä – ymmärrä nämä asiat voitonjaosta:

Edellä kuvattu voitonjaon verotuksen kertautuvuus-analyysi osoittaa että verotuksen taso riippuu:

• näkökulmasta,
• aikajänteestä,
• mitä kaikkia veroja mukaan lasketaan; ja myös siitä
• mietitäänkö reaalista vai nimellistä tasoa.

Pörssiyhtiön sijoittajaomistaja katsoo yleensä vain omaa verotustaan. Perheyhtiön osakas katsoo usein kokonaisuutta = verotuksen kahdenkertaisuutta. Yhtiön oma näkökulma voi olla sekin erilainen suhteessa verokustannukseen (tulevia tappioita vai ei, konsernitasausta vai ei).

Verotuksen lopullisen tason mittaaminen ei siis ole millään lailla yksinkertaista.