Asiantuntijayrityksen osakkailleen maksamien osinkojen kokonaiskustannus voi yllättää: työnantajan sivukulut on aina maksettava myös työpanososingosta!

Keitä artikkelini koskee: kaikkia partneriosakeyhtiöitä. Nämä ovat usein asiantuntijayhtiöitä, joissa on useampi kuin yksi osakas. Tyypillisimmin näitä ovat mm. asianajotoimistot, lääkäriyhtiöt, tilintarkastusyhteisöt tai konsulttiyhtiöt. Osakkaat voivat olla henkilöosakkaita, holdingyhtiöosakkaita tai sekä että. Tällaisissa yhtiöissä osakkaan asiantuntijuus ja osaaminen heijastuu hänen työpanoksenaan yhtiön tuloksessa.

Keitä tämä ei koske: yhden omistajan yhtiöitä tai tilanteita, joissa osinkoja jaetaan osakesijoituksen suhteessa.

Mikä on työpanososinko? – Verohallinnon ohje:

Työpanososinkona pidetään muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön jakamaa osinkoa, jos osingonjaon jakoperusteena on yhtiöjärjestyksen määräyksen, yhtiökokouksen päätöksen, osakassopimuksen, muun sopimuksen tai näiden muodostaman kokonaisuuden mukaan osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos. Työpanososinkoa koskevaa sääntelyä sovelletaan sekä koti- että ulkomaiselta yhteisöltä saatuun osinkoon. Lisäksi työpanososinkona pidetään vastaavalla perusteella osuuskunnasta saatua ylijäämää.

Verohallinnon uusin ohje, 1.1.2021, diaarinumero VH/8108/00.01.00/2020

Taustaa

Osinkotulona pidetään normaalisti pääomatulona yhtiön henkilöomistajalle. Osinko on perusluonteeltaan tuloa sijoitetun pääoman omistusosuudelle osakeyhtiöstä. Osakeyhtiön osakkaan ei ole pakko maksaa itselleen palkkaa yhtiön hyväksi tehdystä toiminnastaan, jos hän ei siitä laskuta mitään. Osinkoa ei ole myöskään pakko jakaa.

Suomen verolainsäädännössä on erityinen säännös ns. työperusteisesta osingosta, johon sitä jaettaessa kohdistuu palkan verotus (TVL 33b §). Tämä pienosakeyhtiöiden  asiantuntijayhtiöiden erityinen verosäännös otettiin tuloverolakiin aggressiivisen verosuunnittelun hillitsemiseksi vuonna 2010 (HE 147/2009, Laki tuloverolain 33b §:n muuttamisesta, ks. myös yllä Verohallinnon uusin ohje, 1.1.2021, diaarinumero VH/8108/00.01.00/2020). Ennen vuotta 2010 asiantuntijayrityksissä oli mahdollista muuntaa kokonaan ansiotulona verotettava työtulo kevyemmin verotetuksi pääomatuloksi esimerkiksi erilaisten osakesarjojen kautta. Ongelma tuli esiin erityisesti lääkäriyhtiöissä verotuskäytännön myötä. Nykyisellään asiantuntijaosakeyhtiö voi jakaa kahdenlaisia osinkoja: tavallisia osakemäärään perustuvia osinkoja sekä osakkaan työpanokseen perustuvia osinkoja. Lainsäätäjä loi näin erityisen työpanososinko-käsitteen, jotta ansiotuloverotusta ei kierrettäisi maksamalla palkkaa osinkoina.

Osingon tulkinta työpanosluonteiseksi osingoksi  merkitsee useamman asiantuntijan partnershiptyyppisten osakeyhtiöiden normaalin voitonjaon sivuuttamista verotuksessa. Samalla sivuutetaan osakkaan mahdollinen väliyhtiön käyttö eli osakkaan holdingyhtiö verotuksessa. Malli ei vaikuta yhdenmiehenyhtiöiden verotukseen eikä myöskään tilanteisiin, joissa osinko tulee suoraan osakeomistuksen suhteessa. Säännöksen taustalla on asiantuntijoiden (mm. asianajajat, lääkärit, konsultit) harjoittaman palvelutoiminnan yhtiöittämiskehitys ja myös osakeyhtiölain entistä avoimempi suhtautuminen erilaisiin voitonjakomalleihin.

Osakeyhtiömuotohan näyttää usein pintapuolisesti  edulliselta yhtiömuodolta. Yhtiön verotaso on kiinteästi 20 % veronalaisista EVL-tuloista. Osinkoverotus taas mahdollistaa maksimissaan jopa 150 000 euron vuosittaisen huojennetun osingon jakamisen osakeyhtiöstä. Tämä tosin edellyttää noin 1,8 miljoonan euron nettovarallisuutta. Saaduista tuloista maksetaan yleensä aina ensin yhtiössä vero eli kokonaan verottomia osinkoja ei ole olemassa. Toisessa ääripäässä osinkotulot saattavat myös olla osakastasolla jopa 75 prosenttisesti ansiotuloa, mikäli yhtiön nettovarallisuus on nolla tai negatiivinen (on investoitu ja lainattu rahaa). Tällöin veroa siis menee yhtiötasolla 20 % sekä sitten vielä osakastasolla osakkaan marginaaliverosta 75 %. (Verotasojen laskelma tehty tammikuussa 2022 ja senaikuisten veroprosenttien mukaan.)

Työpanokseksi luettu osinko on saajalleen ansiotuloa

Työpanokseksi luettu osinko on siis saajalleen ansiotuloa. Se verotetaan joko työkorvauksena tai palkkana (EPL 13a §). Työkorvauksena pidetään työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettavaa korvausta (EPL 25 §). Palkalla tarkoitetaan kaiken laatuista palkkaa, palkkiota, etuutta tai korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa. Ratkaisu siitä, onko työpanokseen perustuva osinko työkorvausta vai palkkaa, tehdään yleisillä perusteilla Verohallinnon ohjeiden mukaan. Veronalaisuus on työpanososingon osalta aina 100 prosenttista. Tulon jaksottamista koskevien yleisten säännösten mukaisesti työpanososinko luetaan tuloksi heti silloin, kun jaettu osinko on ollut nostettavissa.

Miten asia oli ennen vuoteen 2020 asti

Palkan kokonaiskustannukseen lasketaan myös sen sivukulut. Työeläkemaksua maksetaan niistä työansioista, joiden perusteella karttuu työeläkettä. Työntekijän eläkelain mukaan eläkettä kartuttavana työansiona ei kuitenkaan Suomessa aiemmin ole pidetty yhtiön osakkaan nostamaa voitto-osuutta tai osinkoa (entinen TEL 70.3 § 12 k. ja 152 §). Vastaavasti työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleviin ansioihin ei ole luettu mm. yhtiön osakkaan nostamaa voitto-osuutta tai osinkoa (laki työttömyysetuuksien rahoituksesta 19.2 § 12 k. ja 19a.1 §). Tämän johdosta työpanos­osingosta ei vuoteen 2020 asti maksettu työeläkevakuutusmaksua eikä työttömyysvakuutusmaksua, vaikka se katsottiinkin osakkaan palkaksi. Tässä suhteessa työpanososingon kokonaiskustannus yhtiölle ja osakkaille on siis ollut normipalkkaa tai esim. bonuspalkkioita merkittävästi pienempi.

Työpanososinko maksaminen omasta pääomasta voitonjakona on talousnäkökulmasta parantanut yrityksen käyttökatetta ja samalla työpanososinko on vähentänyt yrityksen verotettavaa tuloa. Käytännössä partnershiptyyppiset osakeyhtiöt ovat sivukulusäästön kautta pystyneet säästämään jopa 25-30 % verrattuna peruspalkanmaksuun.

Verotilastojen valossa työpanososinkojen käyttö kannustimena ja voitonjakona kasvoi Suomessa voimakkaasti vuoden 2015 jälkeen. Tällöin työpanososinkoja maksettiin 19,5 miljoonaa alle 900 saajalle. Kolme vuotta myöhemmin (2018) työpanososinkoja maksettiin jo melkein 60 miljoonaa euroa yli 2300 saajalle. Sivukuluja koskevan muutoksen voinee olettaa kannustaneen työpanososinkojen maksimaaliseen hyödyntämiseen ennen tilanteen muuttumista.

Lakimuutos tullut voimaan vuoden 2021 alussa

Työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain muuttamista koskeva lainmuutos (HE 64/2019 työansiokäsitteen muuttamisesta) tuli voimaan vuoden 2021 alusta. Uudistuksen myötä työpanososinko katsottiin vastikkeeksi työstä ja siten se siis nyt luetaan mukaan eläkkeen perusteena olevaan TEL-työansioon. Lainmuutos tarkoittaa sitä, että työpanokseen perustuvasta osingosta suoritetaan aina myös työntekijän (=osakkaan) eläkevakuutusmaksut ja muut sivukulut. Kokonaiskustannus tällaisen osingon jakamisesta on käytännössä kasvanut asiantuntija- ja partneriyrityksissä varsin merkittävästi. Vuoden 2022 osalta työeläkemaksun suuruus on 24,85 %, mistä työntekijän osingosta ennakkona pidätetään joko 7,15 tai 8,65 %. Tämä prosenttiosuu riippuu työntekijän iästä. Tämän maksaa siis työpanosingon saaja itse. Loput maksaa työpanososingon maksava taho. Tämän lisäksi maksetaan mm. työttömyysvakuutusmaksu, minkä perusmäärä on puolestaan 2 %.

Yhtiön vähennysoikeus

Hyvä puoli työpanososingossa on edelleenkin se että asiantuntijayhtiö saa vastavuoroisesti vähentää jakamansa työpanososingon verotuksessaan (EVL 8 §). Tältä osin kysymys siis on yhdenkertaisesta verotuksesta. Tavallista voitonjakoa eli pääomaosinkoa yhtiö ei voi vähentää verotuksessa.

Vuoden 2021 alusta voimaantulleen muutosten jälkeen asiantuntijayrityksen on mietittävä entistä tarkempaan voitonjakomallejaan ja erityisesti työpanokseksi tulkittavan osingon jakamisen kannattavuutta.

Yrittäjä – oletko TEL vai YEL vakuutettu? Miten tämä vaikuttaa eläkkeeseesi?

Asiantuntijayrittäjä, jos et ole YEL-vakuutettuna, vuoden 2021 uudistuksen jälkeen maksat ja kartutat yhdessä yrityksesi kanssa itsellesi työeläkettä työpanososingon myötä.

Mihin uudistus vaikuttaa?

Tämä uudistus tuo neutraalisuutta palkan ja työpanososingon kokonaiskustannukseen sekä niiden keskinäiseen verokohteluun. Vaikutuksena on samalla hyvin todennäköisesti työpanososinkojen suosion oleellinen vähentyminen. Tämän blogiartikkelin kirjoitushetkellä tammikuussa 2022 meillä ei vielä ole varsinaista verotuksen tilastodataa vuoden 2021 työpanososingoista puhumattakaan kuluvasta vuodesta 2022. Muutaman osakkaan asiantuntijayrityksen näkökulmasta juoksevan voitonjaon yhteiskustannukset (yhtiö ja omistajat) ovat kasvaneet. Tämä johtanee omistajien työpanostuksen kasautumiseen yhtiön osakkeiden arvonnousuksi. Samalla syntyy yhä enemmän painetta miettiä osakeomistamisen kannustimia.

Normaalin osakkeen arvonnousun kukin osakas voi periaatteessa realisoida irtautumalla yrityksestä osin tai kokonaan (esimerkiksi eläkkeelle jäänti, oman yrityksen perustaminen, alasta luopuminen tms.).

Osakepalkkiot ja optiot

Osakepalkkioiden ja optioiden suhteen on huomattava että sivukulut (työeläkemaksu) on maksettava 1.1.2021 alkaen myös osakeoptioissa. Osakepalkkion tilanteessa pätee sama tilanne mikäli palkkiojärjestelmä rinnastuu muihin tulospalkkiosysteemeihin. Jos sen sijaan osake-edun arvo riippuu yhtiön arvon kehityksestä ja lupaamisen ja edun saamisen välillä on vähintään vuosi, työeläkemaksuvelvoitusta ei synny. Osakeomistuksen osalta on tietysti myös huomattava että verotus realisoituu vasta osakkeita myytäessä.

Nettovarallisuuden kasvu

Työpanososinkojen maksamisen vähetessä yhtiön nettovarallisuus kasvaa. Tämä saattaa suosia yrityksen investointeja, lisätä panostusta tuote- ja palvelukehitykseen tai uusrekrytointeihin. Kun voittoja jaetaan vähemmän ulos, voidaan kehittää yrityksen omaa toimintaa sekä synnyttää kasvua yrityskauppojen avulla toiminnan laajentamiseksi.

Verojen vaikutus omistajien käyttäytymiseen

Verokustannusten muutosten vaikutus yritysten ja niiden omistajien käyttäytymiseen on oman tutkijanurani yksi keskeisin alue. Behavioristinen verokäyttäytyminen oli taloustieteellisen toisen tohtorinväitökseni aiheena vuonna 2000. Empiirinen tutkimukseni  todisti laajan verotusdatan avulla että luovutusvoittoverotuksen kiristyminen vähentää osakeyhtiön osakkaan realisointihalukkuutta. Kun ei myydä, ei tule veroja (ns. lock-in).

Työpanososinkojen houkutuksen vähentyessä asiantuntijayritykset keskittynevät entistäkin enemmän osakeomistamisen arvonnousuefektiin. Toisaalta asiantuntijoilla, eli omistajilla, voi olla erityyppiset intressit voitonjaon toteutumiseen.

Otettakoon esimerkkinä iäkkäämpi osakkeita prosentuaalisesti enemmän omistava osakas, joka ei työpanoksellaan tee niin paljon kuin nuorempi osakkeita vähemmän omistava, mutta enemmän laskuttava osakas.

Osingon tai palkan saaminen on eri asia kuin osakkeen arvonnousu ja sen mahdollinen realisointi. Kun verotus, tai veronkaltaiset maksut muuttuvat lainsäädännön muutoksen myötä, kiinnostavaa on nimenomaan se, miten tämä vaikuttaa pitemmällä aikavälillä yritysten ja niiden omistajien käyttäytymiseen.