Lukitusvaikutus pitkästä aikaa verokeskustelun ytimessä

Tämä blogiartikkelini käsittelee verokeskustelussa viime päivinä paljon esillä ollutta aihetta.  Tuon tähän keskusteluun mukaan tällä kertaa oman verotaloustieteellisen näkökulmani.

Kasvuriihi-työryhmän ehdotus 2025 ja ekonomistin eriävä mielipide

Pääministeri Petteri Orpon asettama Kasvuriihi-työryhmä, jota johtaa Risto Murto, on julkaissut ehdotuksia yksityisen sektorin kasvun vauhdittamiseksi. Yksi eniten keskustelua herättäneistä ehdotuksista on perintö- ja lahjaveron poistaminen ja sen korvaaminen luovutusvoittoverolla.

Teknisesti tämä voitaisiin toteuttaa siten että perinnön/lahjansaajan hankintamenoksi katsotaan verollisen voiton määrän laskennassa luovuttajan/perittävän hankintameno.

Työryhmän ainoa ekonomistijäsen, professori Mika Maliranta (Labore), jätti tästä ryhmän esityksen kohdasta eriävän mielipiteen perustellen näkemystään akateemisen tutkimuskirjallisuuden perusteella. Hänen mukaansa ehdotus voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia johtuen ns. luovutusvoittoverotuksen lukitusvaikutuksesta (engl. lock-in effect). Malirannan mukaan esityksen merkittävä ongelma on luovutusvoittoverotuksen niin sanottu lukitusvaikutus, jossa omistus jämähtää nykyisiin kohteisiinsa. Tästä seuraa, että pääoman, omistajuuden ja työn liikkuvuus kansantaloudessa heikkenee. Talouden kasvututkimuksen perusteella on aihetta pelätä, että tämä hidastaa kansantalouden uudistumista ja kasvua.

Ks. Kasvuriihi-hankkeen loppuraportti 28.2.2025

Aiempi tutkimukseni lukitusvaikutuksesta

Lukitusvaikutus on ollut keskeinen tutkimusaiheeni jo yli 25 vuotta. Kansantaloustieteellinen empiirinen väitöskirjani Helsingin Kauppakorkeakoulusta (”Capital gains taxation and realization behaviour: evidence from Finnish panel data”, A-168, HKKK 2000) todensi lukitusvaikutuksen ainutlaatuisella suomalaisella paneeliaineistolla. Tulokset osoittivat, että erityisesti vanhemmat osakkeiden tai muun varallisuuden omistajat olivat hyvin lukittuneita nykyiseen omistukseensa. Samansuuntaisia tuloksia on saatu kansainvälisessä tutkimuksessa, erityisesti Yhdysvalloissa, mutta Pohjoismaissa aihetta on tutkittu valitettavan vähän.

Omistajamyyjän luonnollinen käyttäytyminen

On usein luonnollista, että myyjä haluaa välttää verojen maksamista tai ainakin lykätä sitä mahdollisimman pitkään. Luovutusvoittoverotus luo vahvan insentiivin, eli kannustimen (englanniksi tax incentive) olla myymättä omaisuutta, koska ”verovelka” realisoituu vasta myynnin yhteydessä. Tämä voi johtaa jopa ”ikuiseen lukitusvaikutukseen”, jossa omaisuus pysyy saman omistajan hallussa eliniän ja siirtyy perinnön kautta seuraavalle sukupolvelle ilman realisoitunutta verovelkaa.

Perheyrityksen myynnin lukitusvaikutus

Pääsääntöisesti Suomessa yhteisömuotoisen perheyrityksen (osakeyhtiö tai osuuskunta) sukupolvenvaihdos on verovapaa, eli tällainen yritys voidaan myydä verovapaasti seuraavalle sukupolvelle (omistettu yli 10 vuotta ja myydään vähintään 10 %). Tältä osin lukitusvaikutusta ei siis ole Suomessa.

Tässä verottaja on ymmärtänyt lukitusvaikutuksen negatiivisuuden perheyrittämiselle ja poistanut sen psykologisena ja taloudellisena veroesteenä.

Perheyritysten kannalta luovutusvoittoverotuksen lukitusvaikutus voi silti olla merkittävä, vaikka sukupolvenvaihdos onkin mahdollista toteuttaa verovapaasti tietyin edellytyksin. Kaikissa perheyhtiöissä ei ole jatkajaa tai jatkajien oma päätöksenteko kestää liian pitkään. Tällöin omistajayrittäjät saattavat miettiä yrityksen myyntiä ulkopuoliselle taholle, vaikka tämä johtaakin verotukseen.  Tämä voi johtaa siihen, että yritys pysyy vanhemman sukupolven omistuksessa pidempään kuin liiketoiminnan kehityksen kannalta olisi optimaalista. Mikäli myyjä tarvitsee varat esimerkiksi eläkkeelle siirtymiseen tai muihin sijoituksiin, verotus voi kuitenkin muodostua toissijaiseksi tekijäksi. Näin ollen perheyritysten verokohtelua on tarkasteltava sekä sukupolvenvaihdosten että muiden omistusjärjestelyiden näkökulmasta, jotta yritysten jatkuvuus ja kasvumahdollisuudet eivät tarpeettomasti vaarannu.

Lukitusvaikutuksen poikkeukset: myyjän rahoitustarpeet

Lukitusvaikutus ei kuitenkaan päde silloin, kun myyjä tarvitsee arvonnousuvarat käyttöönsä. Yrityksen tai kiinteistön myynti voi olla välttämätöntä esimerkiksi elämisen, muuton tai eläkkeen rahoittamiseksi tai muiden investointien mahdollistamiseksi. Tällaisissa tilanteissa myyjä voi olla valmis maksamaan verot, vaikka ne olisivat korkeat.

Verotuksen historiallinen kehitys ja sen vaikutukset

Verohistorian valossa havaitaan, että verolainsäädännön rakenne ja muutokset vaikuttavat merkittävästi sijoittajien ja yritysten käyttäytymiseen.

Suomen nykyiset tuloverolait, varsinkin TVL (tuloverolaki) mutta myös EVL (elinkeinoverolaki) ovat kehittyneet osittain säätämisajankohdistaan lähtien. Nämä tuloverolait ovat saavuttaneet hyvin kypsän keski-iän.

Eriytetty tuloverojärjestelmä otettiin käyttöön Suomessa vuonna 1993, jolloin pitkäaikaisten luovutusvoittojen perusverovapaudesta luovuttiin kokonaan. Luovutusvoittoverotusta  kiristettiin. Tämä johti siihen, että sijoittajien verokäyttäytyminen mukautui uusien verosääntelyiden mukaan. Kun realisoituneet arvonnousut (=luovutusvoitot) luetaan verotettavan tulon piiriin, voidaan samalla verotuksessa vähentää mahdolliset realisoituneet luovutustappiot tietyissä rajoissa. Tämä oli uusi mahdollisuus sijoittajille. Kirjanpidollisesti realisointiperiaatteen ideana on suoritteen arvonmuutostulon ”kypsyminen” kirjaamis- ja tulouttamiskuntoon myyntitapahtumassa.

Kertymäperusteinen verotus ei ole realistinen

Jos realisoitumatonta tuloa verotettaisiin jatkuvasti, voisi verovelvollinen joutua myymään omaisuuttaan veron maksamiseksi. Verovelvolliselta vaadittaisiin käytännössä laajaa maksukykyä. Samalla verottajan olisi hyväksyttävä realisoitumattoman arvonalennuksen vähentäminen ilman realisointeja. Käytännön tasolla tällaista järjestelmää on kokeiltu vain muutamassa maassa eivätkä kokemukset ole olleet hyviä.

Inflaation vaikutus luovutusvoittoverotuksen efektiiviseen tasoon

Myyjä maksaa veroa paitsi reaalisesta arvonnoususta, myös inflaatioperusteisesta arvonnoususta. Tämä illusorisen arvonnousun verotus (taxation of illusory, inflationary gains) nostaa efektiivisen verotason korkeammaksi kuin nimellinen veroprosentti antaa ymmärtää.  Useat valtiot ovat tämän vuoksi keventäneet luovutusvoittojen verokantaa tai sallineet jopa inflaatiotarkistuksia veropohjaan. Inflaation verottaminen ja osakeyhtiöpääoman kerryttämiseen liittyvä taloudellisen yrityksen ja omistajan kaksinkertainen verotus ovat merkittävimmät luovutusvoittojen verotuksen taloudelliset ongelmat.

Lukitusvaikutuksen eri muodot

Lukitusvaikutuksella on useita muotoja, jotka voidaan jakaa kolmeen pääkategoriaan:

1. Peruslukitusvaikutus: Luovutusvoittovero vähentää myyntihalukkuutta, ja vaikutuksen suuruus riippuu myyjästä ja verotuksen tasosta.
2. Tilapäinen lukitusvaikutus: Verotukselliset ja markkinatilanteen tekijät johtavat myynnin lykkäämiseen, mutta kauppa tehdään lopulta.
3. Ikuinen lukitusvaikutus: Omaisuus pysyy omistajalla hänen elinikänsä ajan eikä realisoitumista tapahdu edes perintöverotuksen kautta.

Suomessa omistusajan vaikutus verotukseen voi lieventää lukitusvaikutusta, mutta yleisesti ottaen korkeampi luovutusvoittoverotus kannustaa yleensä pitämään kiinni omaisuudesta mahdollisimman pitkään. Peruslukitusvaikutuksessa luovutusvoittovero vähentää halukkuutta myydä. Suomessa maksimaalinen nimellinen verotaso on tällä hetkellä 34 % (pienessä luovutusvoitossa 30 %). Taloustieteellisessä mielessä efektiivinen reaaliveroaste on toki useimmiten tätä tasoa korkeampi kun luovutusvoitto on osaksi inflatorinen.

Johtopäätökset

Luovutusvoittoverotuksen lukitusvaikutus on taloudellisesti merkittävä ilmiö, joka vaikuttaa varallisuuden siirtymiseen ja kansantalouden uudistumiseen. Vaikka verotuksella voidaan ohjata sijoittajien ja yritysten käyttäytymistä, on samalla huolehdittava siitä, ettei verojärjestelmän rakenne johda epätoivottuihin talousvaikutuksiin.  Verojärjestelmän rakentamisessa tulisi ottaa huomioon omistajamyyjien luonnollinen käyttäytyminen sekä se, milloin lukitusvaikutus todella vaikuttaa ja milloin taas myyjän tarve realisoida varallisuuttaan ohittaa verotuksen kustannusten vaikutuksen. Päätös on aina yksilön ja lähtee hänen myyntitarpeestaan.

Lukitusvaikutus on mielestäni liian vähän tutkittu asia nykyisellään. Sitä olisi syytä tutkia jatkossa jälleen enemmän tuoreella datalla.