Elinkeinoverolain kehityskaari: haasteita ja mahdollisuuksia

Verotus on dynaaminen oikeudenala, joka elää jatkuvassa muutoksessa. Välillä lainsäädännössä tapahtuu vain pieniä viilauksia, toisinaan taas merkittäviä muutoksia, jotka muokkaavat sääntelyn perustaa. Toisinaan jopa kokonaan uusia lakeja syntyy korvaamaan vanhat.

Verolakien jatkuvan muutoksen seuraaminen – ja mieluiten niiden edellä pysyminen – edellyttää veroasiantuntijalta jatkuvaa hereilläoloa. Tässä artikkelissa tarkastelen keskeisimpiä elinkeinoverolain (EVL) viimeaikaisia muutoksia ja niiden vaikutuksia erityisesti pk-yrityksiin, veroammattilaisiin ja opiskelijoihin.

Elinkeinoverolaki on vuodesta 1968 alkaen ohjannut yritysten verotusta, ja vaikka sen perusratkaisut ovat kestäneet aikaa, viime vuosikymmeninä laki on muuttunut monimutkaisemmaksi ja vaikeammin omaksuttavaksi.

Elinkeinoverolaki ajassa: perinteitä ja päivityksiä

Elinkeinoverolaki on hämmästyttävän hyvin säilyttänyt alkuperäisen rakenteensa yli 50 vuoden ajan. Moni alkuperäisistä ratkaisuista, kuten poistojärjestelmä ja konserniyhtiöiden erillisverotus, toimii yhä käytännössä. Silti EVL on vuosien varrella joutunut sopeutumaan uusiin vaatimuksiin, kuten vastuullisuusvaatimusten kasvuun kirjanpidossa ja yhteisölainsäädännön muutoksiin.

Suurin haaste EVL:lle on ollut sen suhde kirjanpitoon. Kirjanpidon muuttuneet käytännöt ja raportointivaatimukset ovat lisänneet tulkintaongelmia, ja lain sisäinen rakenne on hajanaistunut lukuisilla alapykälillä, jotka tekevät sen omaksumisesta haastavaa.

Tulolähdeuudistus: sisältö vs. muoto

Vuoden 2020 tulolähdeuudistus oli merkittävä käännekohta elinkeinoverolaissa. Uudistuksen myötä osakeyhtiöt ja osuuskunnat, jotka aiemmin kuuluivat henkilökohtaisen tulolähteen (TVL) alaisuuteen, siirtyivät pääsääntöisesti EVL:n piiriin. Tämä tarkoittaa, että myös sellaisia yhteisöjä, jotka eivät harjoita varsinaista elinkeinotoimintaa, verotetaan EVL:n mukaisesti. Tulolähdeuudistus on tuonut mukanaan sekä hyötyjä että haasteita. Esimerkiksi konserniavustuksen käyttö laajeni kiinteistö- ja omistusyhtiöihin, mutta toisaalta verovapaussäännösten, kuten tytäryhtiön myynnin verovapauden, tulkinta on kiristynyt.

Kirjanpidossa uudistus johti ns. muun omaisuuden käsitteen (EVL 12 a §) syntyyn, jolla pyrittiin selkeyttämään tulon ja menon kohdistamista yhden tulolähteen sisällä. Tämä on helpottanut monien yhteisöjen raportointia, mutta samalla luonut tulkintaeroja, jotka voivat aiheuttaa lisäveroja.

Kansainväliset ulottuvuudet: exit tax ja yritysverosuunnittelu

Kansainvälisen liiketoiminnan osalta EVL:n sääntely on kokenut merkittäviä muutoksia. Exit tax -säännökset, jotka koskevat yrityksen kotipaikkaa, ovat kiristyneet. Yrityksen kotipaikan muutto voi johtaa huomattaviin lisäveroihin, ja yksityishenkilölle jo pelkkä muutto pois Suomesta voi realisoida luovutusvoittoverotuksen. Tämä on tehnyt konsernien verosuunnittelusta entistä monimutkaisempaa.

Yritysrahoituksen verotus: korkovähennysten rajoitukset

Vuonna 2019 voimaan astuneet korkomenojen vähennysoikeuden rajoitukset ovat vaikuttaneet merkittävästi yritysrahoitukseen. Alipääomarahoituksen erityissäännökset rajoittavat konsernien sisäisen rahoituksen veroetuja, mutta samalla ne voivat koskea myös normaalia pankkilainarahoitusta. Tämä on lisännyt epävarmuutta yritysten rahoitusratkaisuissa.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan uudet erityiskannusteet

Vuonna 2023 voimaan tullut tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennys erillissäännöksenä EVL:n ulkopuolella (1298/2022) oli tarkoitettu kannustamaan yrityksiä T&K-investointeihin. Verottajan tiukat tulkinnat siitä, mikä katsotaan aidoksi tutkimus- ja kehittämistoiminnaksi, ovat kuitenkin aiheuttaneet ongelmia monille yrityksille. Vaikka sääntelyyn on laadittu yli 70-sivuinen Verohallinnon ohjeistus (linkki ohejeistukseen Verohallinnon sivuille), tulkintaerimielisyydet voivat johtaa veronkorotuksiin ja lisäkustannuksiin.

Kohti selkeämpää elinkeinoverolainsäädäntöä?

Elinkeinoverolainsäädäntö kaipaa kipeästi kokonaisvaltaista uudistamista. Lain nykyinen ”tilkkutäkkirakenne” tekee siitä vaikeasti tulkittavan ja altistaa veroansoille. Yksi mahdollisuus olisi yhtenäistää laki, joka palvelisi sekä yrityksiä että veroasiantuntijoita paremmin.

Pk-yrityksille ja verokonsulteille lain monimutkaisuus merkitsee usein ylimääräistä työtä ja riskiä virhetulkinnoille. Tulevaisuuden haasteena on luoda elinkeinoverolaki, joka yhdistää alkuperäisen rakenteen vahvuudet moderniin veroympäristöön sopivalla tavalla. Elinkeinoverolainsäädännön muutokset vaikuttavat niin yritysten strategiseen suunnitteluun, omistusrakenteisiin kuin arjen verotukseen. Veroasiantuntijoiden ja yrittäjien kannattaa pysyä tarkasti ajan tasalla, sillä jokainen muutos tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia – ja riskejä.

Tässä alla opiskelijoille kolme pohdittavaa ajatusta blogin tiimoilta:

1. Elinkeinoverolain rakenteen tulevaisuus

   Elinkeinoverolaki on pysynyt perustaltaan lähes muuttumattomana yli 50 vuoden ajan, mutta siihen on tehty lukuisia lisäyksiä, jotka ovat monimutkaistaneet sen rakennetta. Pohdi, mitä etuja ja haittoja voisi olla nykyisen elinkeinoverolain kokonaisvaltaisessa uudistamisessa verrattuna tilkkutäkkimäisen rakenteen säilyttämiseen. Mitkä tahot hyötyisivät ja mitkä kohtaisivat suurimpia haasteita mahdollisen uudistuksen seurauksena?

2. Tulolähdeuudistuksen vaikutukset pk-yrityksille

   Tulolähdeuudistuksen myötä myös sellaiset yhteisöt, jotka eivät harjoita varsinaista elinkeinotoimintaa, kuuluvat elinkeinoverolain piiriin. Arvioi, miten tämä muutos on vaikuttanut erityisesti pk-yritysten verotukseen ja niiden mahdollisuuksiin tehdä verosuunnittelua. Voiko muoto ”voittaa sisällön” verotuksessa myös muissa yhteyksissä, ja onko tämä oikeudenmukaista?

3. Exit tax ja kansainvälisen verotuksen haasteet

   Exit tax -säännökset vaikuttavat yritysten ja yksityishenkilöiden kansainväliseen liikkuvuuteen. Pohdi, miten näiden säännösten tiukentuminen on vaikuttanut Suomen houkuttelevuuteen yritysten ja sijoittajien näkökulmasta. Miten voitaisiin löytää tasapaino veropohjan turvaamisen ja globaalin kilpailukyvyn säilyttämisen välillä?