Pienkonsernien veroriskit kasvussa – omistus/holdingyhtiön käytön ongelmat

Lähtökohdat: elinkeinoverolain muuttuminen 2020 ja konsernirakenteen luomisen muodot

Tyypillinen omistusrakenne yrityksille pohjoismaissa on pk-konsernirakenne. Tämä tarkoittaa omistusrakennetta missä harvainomisteinen liiketoimintakonsernin emoyhtiö (kansanomaisesti terminä usein holdingyhtiö) omistaa tytäryhtiön eli varsinaisen liiketoiminnan harjoittajayhtiön osakkeet.

Omistusyhtiöitä (”holdingeja”) on ollut aina. Voidaan puhua kolmitaso-omistuksesta kun mukaan lasketaan emoyhtiön henkilöomistajat, joita ovat tavallisesti perhe- tai yrittäjäpartnerit. Eli meillä on ”kolminaisuus” henkilöosakkaat – holdingyhtiö – liiketoimintayhtiö.

Holdingyhtiöiden hyödyt liiketoiminnassa

Holdingyhtiömallille on liiketaloudellisesti monia syitä:

  • konsernin riskienhallinnan parantaminen
  • perheen omistusrakenteen helpot muutokset (useamman sukupolven mukaanotto)
  • efektiivinen liiketoiminnan pääomien ja velkojen hallinta
  • yhtiön kehittäminen tai valmistautuminen liiketoiminnan myymiseen.
  • Holdingyhtiötä tarvitaan sijoitusten koosteyhtiöksi.
  • Yhden yhtiön rakenne muutetaan konserniksi avainhenkilöstön sitouttamisen tai ulkopuolisen sijoittajan mukaan ottamiseksi.
  • Kahden yhtiön mallissa voidaan taloudellisesti suunnitella ja liikutella pääomaa eri suuntiin tarpeen mukaan.

Tässä blogiartikkelissa selvitän alla tarkemmin pk-konsernin holdingyhtiön ajankohtaisia veronäkökulmia.

Lukija, huomioithan, että tämä artikkeli on kirjoitettu tammikuussa 2024 ja nojautuu vuoden 2023 lainsäädäntötilanteeseen ja oikeuskäytäntöön.

 Konsernimuotoisen omistuksen, eli sijoitus- tai holdingyhtiörakenteen ns. lakisääteiset veroedut harvainomistajille on tuotu esiin viime aikoina negatiivisessa valossa. Näin erityisesti monien someyrittäjien yhtiörakenteiden kohdalla. Julkisuutta on saanut laajimmin nimenomaan osakevaihdon käyttäminen verosuunnittelussa. Holdingyhtiöiden verotus nousi entistä vahvemmin esiin jo vuoden 2020 alusta voimaan tulleen verotuksen tulolähdeuudistuksen myötä (ks. HE 257/2018 Vp, EVL 1 ja 2 §). Tämän uudistuksen myötä täysin passiiviset sijoitusyhtiöt ja kiinteistöyhtiöt ovat kaikki EVL:n mukaan verotettavia, vaikka yhtiö ei harjoittaisi lainkaan elinkeinotoimintaa. Aiemmin tällaisia yhtiöitä verotettiin muodollisesti tuloverolain (TVL:n) mukaan.

Elinkeinoverolaki (lain osa IV, pykälät EVL 52 ja EVL 52 a-f §) ja nykyinen verotuskäytäntö mahdollistavat vahvana pääsääntönä verojatkuvuudella toteutetut yritysjärjestelyt kunhan ne täyttävät EVL:n mukaiset perusedellytykset. Tällöin tulee siirtää vastaanottavalle yhtiölle jakautumisella, liiketoimintasiirrolla tai osakevaihdolla itsenäisesti toimeentuleva liiketoimintakokonaisuus kaikkine varoineen ja velkoineen, jolloin vastikkeena saadaan uuden tytäryhtiön osakkeita.

Verovelvollinen, vaikka someyrittäjä, saa järjestää omistusrakenteet verolakien sallimilla tavoilla. Veroja ei ole pakko maksaa liikaa. EVL:n sallimissa verovapaissa yritysjärjestelyissä verotus ei poistu. Se vain lykkääntyy. Verottaja voi silti katsoa jälkikäteen tällaisen EVL:n salliman verotuksen lykkäyksen veronkierroksi.

Ajankohta konsernimallille

Useamman tason omistusmalli voidaan luoda heti liiketoimintaa aloitettaessa tai myöhemmin. Konsernin verosysteemin on aina täytettävä verolakien kriteerit. Nollasta lähtiessä vero-ongelmia ei  ole heti. Verottaja ei välttämättä näe konsernin kokonaisuutta samoin kuin omistajat. Myöhemmässä vaiheessa tehtävässä tasorakenteen luonnissa on eniten riskejä ja haasteita.

Miksi holdingyhtiöt ovat nykyisin tarkkailun alla?

Havaintojeni mukaan pk-holdingyhtiöiden verotulkinta on ollut jatkuvasti kiristymässä viime vuosina. Verottajalle on syntynyt negatiivinen ”veronkiertoaura” tällaisista yhtiöistä pk-konsernirakenteissa.

Osakevaihdon verotuksen erityinen haaste: käyvän arvon käyttö arvostuspohjana

Osakevaihdossa yhtiön osake-enemmistön siirto toteutuu veroneutraalisti (pl. holdingyhtiön maksettavaksi tuleva varainsiirtovero). Arvotasona on kirjanpitoarvon sijasta käypä arvo ja kysymys on samalla apportista yhtiöön. Tällöin kyse on yrityskaupan erityisestä muodosta. Tässä järjestelyssä henkilöosakkaan omistamien osakkaiden matemaattisen arvon laskentapohja yleensä samalla kasvaa kun käypä arvo on käytössä kirjanpitoarvon sijaan mikä voi merkitä mahdollisuutta suurempaan osingonjakoon.

Peruslähtökohta osakevaihdossa on EVL:n pääsääntö, eli arvonnousun verotuksen lykkääntyminen osakeomistuksen muuttamisella välilliseksi. KHO:n oikeuskäytännön (erityisesti vuosikirjapäätös 2017:78) ja verohallinnon uusimman vero-ohjeen (ks. 30.11.2023 diaarinumero VH/5580/00.01.00/2023) nojalla EVL:n edellytysten mukaiseen osakevaihtoon ei yleensä liity verotukselle vieraita veroetuja (veronkiertoa). Veron kiertämistä koskeva EVL 52 h §:n erityissäännös voi silti tulla sovellettavaksi jos kysymys on selkeästä oikeuden väärinkäytöstä.

Maastapoistumisverotus (exit-verotus) sekä pk-konsernin tosiasiallisen toimipaikka

Pk-konsernin verohaasteiden osalta on EVL-yritysjärjestelyjen lisäksi syytä muistaa myös verolakiemme melko tuoreet exit-verosäännöt ja eritoten uusi tosiasiallisen toimipaikan sääntö.

Exit-verosäännöt tarkoittavat tilannetta, joissa pk-yrityksen tai sen emoyhtiön taikka omistajan muutto Suomesta ulkomaille johtaa luovutusvoittoverotukseen. Yrityksen tai osakkaan muutto laukaisee verotuksen ja realisoi verotuksessa myydyksi tulkitun arvonnousun, vaikkei mitään olekaan tosiasiallisesti myyty.

On myös tilanteita missä yrityksen tosiasiallisen toimipaikan saatetaan verotarkastuksessa tai verotuskäytännössä sijaitsevan toisessa maassa kuin missä omistajatahot olettavat sen olevan. Esimerkiksi Ruotsissa sijaitsevaa ja toimivaa pk-konsernin emo- tai tytäryhtiötä voidaankin verottaa yleisesti Suomessa jos yrityksen johto (omistaja, hallitus) asuu ja toimii Suomessa.

Pk-konsernin osinkojen ja luovutusvoittojen verotus

Osakeyhtiöverotuksessa osakeyhtiön toiselta osakeyhtiöltä saamat osingot ovat pääsääntönä verovapaita (ketjuverotuksen poisto).

Jos holdingyhtiö on passiivinen sijoitusyhtiö, on se verovelvollinen myymistään liiketoimintayhtiön osakkeista. Pääsääntöisesti holdingin osakeluovutusvoitot ovat kuitenkin EVL 6 b §.n nojalla verovapaita vuoden omistusajan jälkeen. Vuosittaisen tuloverotuksen osalta tytäryhtiö maksaa nettotuloksestaan veroa ja emoyhtiön (holdingyhtiön) mahdollisesti jakamaa osinkoa verotetaan puolestaan henkilöosakkaiden henkilökohtaisessa verotuksessa.

Pk-konsernirakenteen kirjanpito- ja raportointivaatimukset

Konsernirakennetta suunniteltaessa on muistettava myös kirjanpitolainsäädäntö ja alati lisääntyvät raportointivaatimukset.

Liiketoimintakonsernissa on tehtävä konsernitilinpäätös. Useimmiten tällainen omistusrakenne mahdollistaa samalla verotuksessa konserniavustuksen käytön, mikäli konserniavustuslain edellytykset täyttyvät ja mahdollistaa näin järkevän tuloksentasauksen. Holdingyhtiötä verotetaan omasta voitostaan kuten muutakin osakeyhtiötä (20 %:n vero). Myös holdingyhtiön jakamaa osinkoa verotetaan normaalisti henkilöosakkailla, eli nettovarallisuuden perusteella osinko jaetaan pääomatulo- ja ansiotulo-osinkoon. Tällöin emon nettovarallisuudella on suora vaikutus henkilöosakkaiden verotasoon.

Ajankohta konsernimallille yritystoiminnassa – aluksi vai vasta myöhemmin

Useamman tason omistusmalli voidaan luoda heti aluksi tai vasta myöhemmin. Konsernin verosysteemin on silti aina täytettävä verolakien kriteerit. Nollasta lähtiessä vero-ongelmia ei  ole heti. Verottaja ei kuitenkaan aina näe jatkossa konsernin kokonaisuutta samoin kuin omistajat. Myöhemmässä vaiheessa tehtävässä tasorakenteen luonnissa ja muissa muutoksissa on eniten verotuksen riskejä ja haasteita, joita edellä on käyty läpi.

 Oikeusvarmuus holdingmallin luomisen tai muuttamisen suhteen – miten se tehdään?

Täysi oikeusvarmuus pk-konsernirakenteen (holdingmallin) veroturvallisesta luomisesta on mahdollista saavuttaa ainoastaan pyytämällä ja saamalla verottajalta sitova ennakkoratkaisu asiaan. Ennakkoratkaisuja onkin haettu kasvavassa määrin erilaisissa yritysjärjestelyissä. Tällöin selostetaan kaikki asiaan vaikuttavat olosuhteet ja kuvataan rakenteet rehellisesti ja avoimesti.

Ennakkopäätöksen saamisen kaikkein helpoin tilanne on aito sukupolvenvaihdos perheomisteisessa yrityksessä.